Lokakuun tiivistelmä (2020)

31.10.2020


- Worna kasvaa ja kasvaa, on välillä kauhukakara ja välillä ihana palleroinen. Hommat on balanssissa siis!
- Peppi on käynyt läpi monenlaisia terveyshaasteita, mm. rajua ripulointia - ja jestas että on tullut siivottua ja pyykättyä viime aikoina..
- Pepin oireilun takia tässä kuussa riitti stressiästressiästressiästressiästressiä
- Eläinlääkärissä tuli siis käytyä useammankin kerran, rikoin myös jonkin oman ennätyksen, kun eräs käynti kesti sellaiset lähes kaksi tuntia
- Sen käynnin aikana ihana sisko vei Pihua ja Wornaa lenkille ❤️
- Cornarikaksikko on nyt ollut osa mun porukkaa vuoden
- Lämpötilat sahaili ärsyttävästi, vettä satoi rutkasti, mutta ihme kyllä saatiin myös ensilumet jo nyt.
- Kellojen siirron myötä tuntuu että on taas pimeää ihan koko ajan, masentaa
- Onneksi sentään mulla on vihdoin otsalamppu pimeän ajan lenkkejä valaisemassa
- Sterkkauksen vaikutukset on alkaneet näkyä Pihussa, meinaa olla kyljissä liikaa pehmustetta. Liikuntapuoli on ainakin kunnossa, että ruokinnan säätelyksi menee 
- En enää ruoki Peppiä käsin, vaan lusikalla - on alkanut innoissaan napsimaan sormista kiinni liikaa. Hankin muorille myös nyt sen puhallettavan kaulurin puklailun hillitsemiseksi
- Haalin lisää yhdistysjäsenyyksiä ja niiden myötä lisää lehtiä jne. luettavaksi
- Vetäisin itselleni sormeen kunnon haavan kun pilkoin elukoille lihoja armaalla kiinalaisella kokkiveitselläni. Hauskaa tästä tekee se, että JUST ennen kuin veitsi kohtasi sormen, mietin että "joku kerta tässä käy huonosti"
- Tein todella hyvät Jokke-pantalöydöt pojille, 2€ kpl!
- Worna kohtasi koirapuistossa 5kk ikäisen huskykaverin! Hetken se jännitti ja ujosteli, sitten alkoi leikit sujua

Helvetinhurtan huolet


Pepillä ei ole ollut helppo vuosi. Kaikenlaista terveyshäikkää se raasu on joutunut käymään läpi..

Aiemmin tänä syksynä sille pukkasi korvatulehdusta sekä mystistä anemiaa, jonka syytä lääkärikään ei saanut selville. Korva saatiin kuntoon huuhtelulla ja antibiooteilla, anemia väistyi rautapitoisen sapuskan ja kortisonin avulla.
Kortisoni on tujua tavaraa, eikä sen antamista voi lopettaa kertaheitolla + Peppi tuntuu edelleen tarvitsevan sitä. Niinpä sen antaminen jatkui pikkuhiljaa tarpeen mukaan vaihtelevin annostuksin - ja jatkuu edelleen.

Sitten yhtäkkiä alkoi muorilla todella raju ripuli - eikä sitä selättänyt mikään kotihoitokeino: ei Inupekt Forte, ei edes DIA-TAB.

Lopulta oli pakko viedä Peppi lääkäriin. Verikokeet - taas. Ei tulehdusta, ei kuumetta... Lääkäri keksi kaksi mahdollista syytä: pöpö/loistartunta (esim. giardia) taikka tuo anemian hoitoon tarvittu kortisoni - se on voinut ärsyttää suolistoa.

Kotiin vietiin iso kasa lääkkeitä kokeiluun.. Ja tätä kirjoittaessa Peppi on vääntänyt jo parikin kiinteää läjää! En osaa sanoa, mikä niistä monista lääkkeistä sitä lopulta auttoi, mutta tärkeintä on, että se voi paremmin. Ilmeisesti kortisonin syytä tämä ei nyt sitten ollut, kun muori saa sitä kuitenkin edelleen.
Ollaan vielä varovaisia ja lääkintä jatkuu tovin - ruokaa muorille sentään uskaltaa antaa enemmän nyt.

Pepin voinnin parantuessa napsin siitä äkkiä tämän vuoden Halloweenkuvat. Naamassa sillä on myrkytöntä lasten naamaväriä. Jotain kallo-lookia tuolla värillä tavoittelin, mutta Uruk-hai tuosta enemmän tulee mieleen.. No, sopiihan sekin Halloweeniin.

Ensilumireportaasi 2020

23.10.2020


Ensilumi yllätti koirabloggaajan tuossa sunnuntaina! En olisi uskonut, että lunta tänne näin aikaisin saataisiin, vaan olin aika varma että johonkin joulukuun alkuun asti jouduttaisiin odottelemaan (vähintään).

Worna siis näki lunta ekaa kertaa elämässään. Ensireaktio oli hämmentynyt, kovin varovaisesti se sitä haisteli ja maisteli. Luminen mettäreissu kuitenkin sai penskan heti tajuamaan, että lumessa telmiminen on TOSI kivaa!

Lumi pysyi maassa keskiviikkoon asti, sitä tuli jopa vähän lisääkin vielä tuolloin ke aamupäivällä - sitten vesisateet sen kaiken huuhtoi pois. Toivottavasti pian saataisiin uusi kerros.

Yllä tunnelmia siltä varsinaiselta ensilumipäivältä, ja tässä alla vielä lisää Pihlan ja Wornan lumi-ilakointia (Peppi ja Pajuhan eivät niinkään lunta arvosta).
 

Auringonsäteet käyvät harvinaisiksi

18.10.2020


Huh tätä kuvatulvaa, en meinaa itekään pysyä perässä että mitä oon jo postannut ja mitä en. 
Mutku pentu kasvaa koko ajan, ja joka vaihe on ikuistettava!
 
template base by Designer Blogs