17.8.2019

0 kommenttia

"Ole kuin olisit joku soturiprinsessa"


Joskus keväällä näin koirakuvia joissa koiralla oli yllään hieno koristeellinen "pääkoru" - niistä sain inspiraation tähän kuvaustuokioon. Tämän korun kanssa kuvaillaan luultavasti lisää talvella, sillä tämä sopisi väriensä puolesta hyvin lumikuviin!

Ekaa kertaa kokeilin käyttää Pepin korvien nostattamiseen omien "innostussanojen" sijaan YouTubevideota joka väitti sisältävänsä ääniä joista koirat tykkäävät. Siellä oli ovikelloa, koirien haukuntaa, isojen ajoneuvojen peruutuspiippausta, jne... Ja sitten ihan yhtäkkiä sieltä kajahti simpanssin kiljuntaa. Säikähdin, ja sitten alkoi naurattaa niin, ettei kuvaaminen tahtonut enää onnistua. Peppikin hämmentyi moisesta.

6.8.2019

0 kommenttia

Paju 3v


Tämä hieno pikkumies täyttää tosiaan kokonaiset kolme vuotta. Sehän on nyt viimeistään ihan aikuisen äijän iässä, mutta taitaa silti joutua kestämään teiniksi "haukkumista" vielä jonkin aikaa..

Mun ihana iloinen hölmö sylipallero! 😍 Enpä osaisi enää kuvitella elämää ilman päivittäistä annosta kunnon chihuasennetta.

Juhlaherkuksi poikanen saa astetta kalliimpaa märkäruokaa sekä sen lemppari jänisherkkuja. Niiden lisäksi se sai lahjan, jota se ei itse ehkä osaa arvostaa sen kummemmin, mutta josta olen ihan innoissani: farkkuliivi johon kerätään pinssejä! Tietynlainen teema on mielessä, kuten näistä jo kiinnitetyistä pinsseistä saattaa huomata... Lisää on tulossa. Tuo pyöreä pinssi oli itselläni reppua koristamassa teiniaikoinani!

Tätä liiviä tullaan näkemään käytössä alkusyksyn mittaan, talvella siitä ei ole mitään hyötyä, ei ole kovin kaksinen lämmike. Muutenkin tuota pitää käyttää aika varoen, en halua että yksikään pinssi menee hukkaan.


31.7.2019

0 kommenttia

Heinäkuun tiivistelmä (2019)



- Aluksi vaikutti siltä että tästä kuusta tulee kylmä, mutta mahtuihan tähän myös tuo jo aiemmin manattu järkyttävä hellejaksokin
- Sadetta ei ole paljoa tullut ja se näkyy: ulkona näyttää paikoin melko syksyiseltä jo, kun puut ja muut kasvit nääntyvät
- Pihla aloitti karvanvaihdon
- Koirat pääsivät maistamaan uutta koirajäätelöä
- Yöt alkavat olla jo aika hämäriä, mutta edelleen sinnikkäästi nautittiin yölenkkeilystä
- Viileinä iltoina ollaan jälleen käyty Pihun kanssa sitä meidän canicross-häsläystä suorittamassa pätkä kerrallaan
- Havahduin yhtäkkiä siihen, että oon miettinyt aika paljon seuraavan koiran rotua/rotuja/ominaisuuksia viime aikoina, vaikkei se edelleenkään ole ajankohtainen miettimisen aihe. No, onhan sitä hyvä silti näitä asioita ajatella ja suunnitella
- Paju ei tykkää urosvyöstä yhtään, ja silloin tällöin se onnistuu kiemurtelemaan siitä ulos työpäivän aikana. Ei ole kuitenkaan enää näkynyt sisäpissoja, joten ehkä pian toivottavasti tuon rätin voi jättää pois kokonaan
- Äitee sai kaveriltaan mustille koirille tarkoitettua shampoota, ja pakkohan se oli testata. Pesin sillä kaikki kokomustat elikot eli Pepin, Wiliman ja Wernerin. ...Mutta koska olisi ollut epäreilua jättää loput pesemättä, läträsin myös Pihlan, Pajun ja Waltterin läpi ihan perusshampoolla 😂 Olihan se melkoinen urakka, ihan mietin että pitääkö näillä taidoilla avata joku koirapesula.
Se mustashampoo oli oikein hyvän tuoksuista, en tosin osaa sanoa että syvensikö se jotenkin noiden elikoiden mustuutta...
- Ehdittiinpäs käydä mökkeilemässä
- Pihla kokeili SUP-lautailua
- Pihla ja Paju veneilivät ekaa kertaa ikinä ja Peppi pitkästä aikaa
- Perinteeksi muodostunut Porin reissu onnistui paahtavasta helteestä huolimatta
- Kaikki koirat on uitettu pariin otteeseen, se lienee se vähimmäismäärä
- Mä vanhenin vuodella ja ikäkriiseilen, mutta iiiiihan vähän vaan

30.7.2019

0 kommenttia

Ne kesän kuumimmat päivät


Vielä alkukuusta pohdittiin siskon kanssa että taitaa tulla erilainen, viileämpi reissu Poriin tällä kertaa. Sääennusteethan toki muuttuvat viiden sekunnin välein, ja niin siinä lopulta kävi että pilvisten ja koleiden päivien sijaan saatiin tälle reissuviikonlopulle ihan järkyttävät helteet - hellevetti, käristyskupoli vol 2 tai millä nimellä tätä viimeisintä lämpöaaltoa nyt sitten haluaakaan nimittää.

Majoituksena toimi jälleen tuttu leirintäalue Reposaaressa. Tällä kertaa tosin vuokrattiin sieltä isoin tarjolla oleva mökki ihan vaan koska voitiin! Se oli kuudelle ihmiselle mitoitettu ihana vanha "mummonmökki". Sellainen, jossa voisin kuvitella asuvani - paitsi että varmaan lisäisin sinne suihkun. Oma vessa meillä kuitenkin oli, eli vettä tuli ja sähkökin siellä pyöri.
Mökki oli meriteemaisesti sisustettu ja kaikin puolin oikein hurmaava tapaus. Ei taida enää olla paluuta sinne pienempien mökkien rivistöön..

Leirintäalue oli ihan täynnä, ja oli mukavaa että se meidän mökki oli siellä vähän sivussa, oli omaa rauhaa. Koiriakin siellä oli tietysti, ja Peppi oli ihan innoissaan kun sai vahtia ja silloin tällöin antaa sanallista palautetta muille reissaaville sessuille..
Mökissä oli niin paljon nukkumapaikkamahdollisuuksia että isot koirat menivät vähän päästään pyörälle valinnanvaikeudesta, mutta kyllä niille aina lopulta joku soppi löytyi. Ylipäätään pientä levottomuutta oli ilmassa, taitaa tuo neitojen ikääntyminen vaikuttaa siihenkin ettei vieraissa paikoissa oleminen välttämättä suju niin luontevasti enää?

Pihla aloitti jälleen karvanvaihto-operaationsa muutama päivä ennen tätä reissua. Tällä kertaa tiesin että näin tulee käymään, ja niinpä mulla oli enemmän aikaa harjata siitä kaksin käsin irtokarvaa pois ennen lähtöä. Sain sen turkin ihan siedettävän näköiseksi, eikä mökistäkään tarvinnut poistuessamme lakaista kovin paljoa karvaa.

Koirarannalla käytiin jälleen pari kertaa. Ekalla visiitillä oltiin siellä melkeinpä pelkästään omalla porukalla, ja myöhemmin sitten solahdettiin muun rantaväen sekaan. Ja sitä porukkaahan oli sitten paljon, mutta onneksi ranta-alue on niin laaja, että pahimpaankin ruuhka-aikaan sinne mahtuu kyllä - ei kannata antaa täpötäyden parkkipaikan säikäyttää.
On se vaan kerta toisensa jälkeen mainio paikka tuo ranta, ja sitä osaa arvostaa ihan erityisesti kun on itse kotoisin kaupungista jossa kaikki koirille sallitut "uimapaikat" ovat kivikkoisia kyykeskittymiä...

Koska lämpö nousi pahimmillaan sinne 30° asti (varmaan vähän ylikin), piti keksiä tekemistä jota voisi toteuttaa ilman että altistaa koirien tassuja tulikuumana hohkaavalle asfaltille. Huristeltiin sitten autolla paikasta toiseen turistikiertoajelutyyliin, tutkittiin mitä leirintäalueen toisesta päästä löytyy sekä käytiin tutustumassa Reposaaren linnakepuistoon aiempaa tarkemmin. Sieltä löytyi myös metsäpolkuja tallattavaksi - ja ihania merimaisemia!

Vettä kului koirien kasteluun ja juottamiseen + tietysti itsekin piti sitä jonkin verran kaataa kurkusta alas että pysyi hengissä. Jätskiäkin haettiin kaikkein pahimman lämpötuskailun aikaan. Mahtava reissuhan tämä oli, mutta tuo kuumuus oli jotain ihan käsittämätöntä. Eipä kuitenkaan annettu sen pilata tunnelmaa, vaikka koville otti välillä!

PS: näin ketun! En saanut siitä kuvaa kun tilanne tuli niin äkkiä ja mentiin autolla sen ohi, mutta siellä se ojan reunalla metsästi jotain söpösti pomppien! Kauempaa katsottuna luulin että se on orava. 😂
PPS: ostin hienon Reposaari-teemaisen turistimukin! Tämä on tärkeä tieto!