24.10.2016

Hammaspyörremyrsky



(Otsikko viittaa Pajuun, sen villiin leikkityyliin ja sen pienen pieniin neulahampaisiin. Vauhtia ja puruvoimaa piisaa.)

Tuntuu aina siltä, että syksyn nätein osa menee ohi silmänräpäyksessä ja yhtäkkiä ollaan lokakuun lopussa keskellä harmaanruskeaa maisemaa..

Mitäs meille kuuluu? No, nyt tulee taas tällainen semihämmentävä postaus jossa on mukana vähän kaikkea.

Pihlan juoksut alkoi kuukautta aikaisemmin kuin yleensä. Pihlan ja Pepin hieno yhteinen juoksurytmi siis hajosi, muttei ihan täysin kun Peppikin alkoi juoksuilemaan tovi sitten - onneksi ei ihan täyden kuukauden väliä ehtinyt tulla.

Ihan hyvään aikaan osui tämä juoksuhölmöily, koska meidän pitäisi nyt joka tapauksessa pysyä erossa vieraista koirista kun Paju-parka sai pari viikkoa sitten nenäpunkkidiagnoosin. Mistä tartunta tuli? Jaa-a. Mahdollisuuksia on monia.
Nyt on sitten lääkitty, lääkitty ja lääkitty..

Pentu on kuitenkin saanut viettää aikaa omien piskien lisäksi tuttujen chihujen ja mopsien kanssa, niiden omistajat ovat tietoisia tästä ja ovat olleet valmiita lääkitsemään koiransa myös.
Paju oireilee edelleen, mutta lääkitys on vielä kesken. Toivottavasti tervehtyy pian, eka rokotus lähestyy ja sitten olisi kiva voida seikkailla tuolla kodin ulkopuolella enemmän.

Ei niinkään vaarallinen vaiva, mutta sitäkin ärsyttävämpi. Uuden tartunnan välttäminen ei ole ihan helppoa koska niin monet koirat kantaa nenäpunkkeja kaiken aikaa täysin oireettomasti ja näitä veijareita voi saada maastostakin..



Pieni nenän kutiaminen ei Pajun menoa haittaa, se on niin reipas pieni päästäinen. IHANA.

Kirjoittelen nyt listamuotoon kaikenlaista pentuasiaa:

- Huomatkaa Pajun hieno panta! Se on tiimipanta, tytöillä on samanlaiset (niistäkin löytyy kuvia alempaa). Onhan se hitusen liian iso vielä, joo.. Tässä vaiheessa pojan on btw pakko olla kuvaustuokioiden aikana kiinni hihnassa, koska muuten se vaan pyörii mun jaloissa eikä ole toivoakaan että saisin kuvia

- Tuo laikku Pajun selässä ei ole osa sen turkin väritystä. Kun Paju oli pariviikkoinen pötkylä, sen emä tiputti ruokaa penskan päälle eikä tajunnut putsata sitä. Kun se tahra sitten pyyhittiin pois, vähän karvaa lähti mukana ja tuo läntti jäi. Saas nähdä "korjautuuko" se kun pentukarva vaihtuu

- Hihnassa osaa kulkea yllättävän hyvin jo, paitsi jos hihnaa pitelee joku muu kuin mä!

- On niiiin rohkea ja leikkisä poika. Kohtaa uusia asioita innokkaasti ja jos jotain säikähtääkin niin palautuu nopeasti

- Waltteri on Pajun paras kaveri. Pitäisi saada videota niiden leikeistä

- Pihla sietää Pajua enemmän jo, yritti jopa leikkiä sen kanssa ennen kuin JM (JuoksuMasennus) iski

- Peppikään ei enää niin hanakasti välttele penskaa. Jos ovat samaan aikaan takapihalla, Peppi saattaa jopa ihan rauhassa haistella Pajua!

- Matka kohti sisäsiisteyttä alkoi kompuroiden kun ulkona Paju keskittyi vain kitisemään ja juoksemaan mun perässä vaikka olisi ollut hätäkin. Sitten tuli eka pisu pihalle ja hyvin ajoitetun kehusateen avulla penska alkoi tajuta homman idean. Nyt suurin osa vessa-asioista tulee ulos! Jos ovi sattuu olemaan auki, pentu osaa kipittää itse ulos asioille

- Ja mikäli on tilanne jolloin en ehdi viemään ulos, se osaa tähdätä hienosti pissialustoille. Toki sellaisia "RIEHUIN LIKE NEVER BEFORE JA OHO NYT VAAN TULI PISSI TÄHÄN NÄIN"-vahinkoja sattuu vielä

- EDIT: melkein unohdin tämän! Paju osaa jo nostaa jalkaa pissiessään! Kun se tapahtui ekan kerran pari viikkoa sitten, luulin että se oli vahinko, mutta sitten se vaan jatkoi sitä ja nostaa nyt koipeaan lähes joka ikinen kerta.

- Nukkuu yöt hyvin, ei herää kitisemään/vaatimaan leikitystä (Pihla harrasti tätä saman ikäisenä..)

- Yksinolotreeniä oon teettänyt ahkerasti, toki jakaen ajat niin ettei vauveli joudu olemaan liikaa omissa oloissaan. Aika hyvin osaa jo olla, hyvin vähän huutelee perään, osaa leikkiä yksinkin. Pajun yksinolot on sitä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä koska ainakin nyt vielä sen on pakko olla eri huoneessa kuin isot tytöt ettei ne vahingossakaan tallo sitä

- Poikanen on totutellut pitämään paitaa päällään, sen pitää tottua pukemiseen

- Kynsien leikkaaminen ei ole kivaa pikkuisen mielestä, siitä pitää nyt muovata kiva juttu. Mutta kylläpä on mukavaa leikata pieniä VAALEITA kynsiä kun on tottunut leikkaamaan Pepin mustia puunrunkoja..

- Syö sujuvasti nappulaa ja lihaa. Ei ole vielä vaikuttanut erityisen herkkävatsaiselta vaikka on maistellut kaikenlaista. Mulla on nyt kaksi hedelmistä tykkäävää koiraa..





Ylläoleviin kännykkäkuviin jonkinlaiset kuvatekstit:

Vasen ylärivi: "toi pentu se vaan syö jotain hyvää ja mä en saa IKINÄ mitään (vaikka just äsken söin namin ööhöhh). Julmaa!" T: Pihla
Oikea ylärivi: kaverukset menossa päiväunille
Vasen alarivi: taas on jäänyt paljon ostoksia kuvaamatta, mutta tässä nyt Pajun ikioma ruokakippo!
Oikea ylärivi: roskiksesta löytynyt äärimmäisen hieno taulu sai tärkeän tehtävän. Se on väliaikainen koiraportti jolla Paju pysyy omassa huoneessaan silloin kun en halua että se haahuilee ympäri kämppää. America, fuck yeah!

Ja alla kuvia joissa tytöt esittelee omat tiimipantansa. Ostin kännykkään sellaisen pilipali-fisheyelinssin ja nämä kuvat on otettu sillä:






Vielä lopuksi kisukuvia pitkästä aikaa. Piti kuvata Pipsaakin, mutta Lulun kuvaaminen oli niin ärsyttävää etten sitten enää jaksanut raahata muorikissaa ulos samalla kertaa..


7 kommenttia:

  1. Tosi kauniita kuvia ja muutenkin kiva blogi kaikessa yksinkertaisessa ulkoasussaan! Löytyi facen koirabloggaajat ryhmästä :)

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, kiva että tykkäät :)!

    VastaaPoista
  3. Pajun selän läntistä, meillä kävi samanlainen äksidentti yhden pennun kanssa: mammakoiran ollessa synnytyksen jälkeisen ripaskan takia kaurapuurokuurilla siltä oli tippunut puuroa pennun selkään, ja arvaahan sen millaista jälkeä tulee, kun kauralima junttaa turkkiin... Sitä sai pestä ja rapsutella ja liuottaa öljyllä, ja siinhän lähti osa karvasta mukana. Karva on kuitenkin kasvanut hyvin takaisin, tosin meillä kyseessä on karkeakarvainen rotu. Jospa se Pajullekin vielä takaisin kasvaisi :)

    Hyviä kuvia taas tässä postauksessa! Ja hienot tiimipannat!

    VastaaPoista
  4. Oho, joo varmasti tuli puurosta kunnon liisteri :D Hyvä tietää että on mahdollisuus karvan uusiutumiseen, mielenkiinnolla nyt sitten seuraan että miten käy. Ei kuitenkaan ole maailmanloppu vaikka jäisi tuollaiseksi.

    Kiitos! :)

    VastaaPoista
  5. Mahtava blogi! liittyisin lukijaksi jos osaisin D:
    www.jellonat.blogspot.fi

    VastaaPoista
  6. Kiitoksia! :) Meidän blogin lukijaksi pystyy liittymään ainakin Bloggerin/Blogspotin kautta kun klikkaa tuolta sivupalkista löytyvää linkkiä "Seuraa meitä Bloggerissa"

    VastaaPoista

 
Lovingly designed by Tasnim