Paukaneva 22.02.2018

23. helmikuuta 2018



Nyt ei ehkä ollut ihan niin nättiä kuin tammikuussa, mutta erittäin jees silti 😎 Ainahan tuolla on kiva käydä. Ei edes ollut niin kylmä kuin muuten on ollut viime aikoina, aurinkokin lämmitti niin että meinasi tulla hiki!

7 koiran kööri mukana.

Paju sai nuo siniset tossut lainaksi siskolta kun sen omat pinkit olivat kastuneet aiemman ulkoilun aikana. Saatiin lopulta pitääkin nuo, hyvät varatossut!

Jos Pihla olisi kirjoituistaitoinen olio, sillä saattaisi olla piehtarointiin keskittyvä harrastusblogi. Tämän talven ajalta siellä olisi rutkasti hyvää piehtarointikautta juhlistavia postauksia. 😂


Tämän videon kohdalla Youtube oli sitä mieltä että nyt heiluu kamera niin kovasti ettei edes vakautus auta..

Upea talvi jatkuu

23. helmikuuta 2018




Siinäpä on nyt iso kasa uusimpia kuvia. Lisäksi on vielä muutamia jotka tarvitsevat oman postauksen alleen + jämäkuvia joita aion heitellä pelkästään instan puolelle.

Ollaan otsikon mukaisesti saatu jatkaa talvesta nauttimista - kylmää ja aurinkoista on ollut! ❤❄ Ihanaa kun ei tarvitse kahlata vesisateessa pitkin loskaisia katuja!

Pihla on jälleen heittänyt pohjavillansa veks ja alkaa olla kalju kojootti, mutta vielä on turkkia jäljellä sen verran ettei sentään pukea tarvitse. Voi tosin olla että heitän sille Jussipaidan niskaan jos mennään -20° ali jossain vaiheessa..

Kasvukansiot kaikille

16. helmikuuta 2018




Pihlan kuvakansiossa on aina ollut "kasvu & kehitys"-alikansio. Kun Pihlis pentuna tuli kotiin, mulla oli tavoitteena ottaa siitä aluksi viikottain ja lopulta kuukausittain seisotus- ja pääkuvia joista pystyisi jälkeenpäin tarkastelemaan penskan kasvua.

No, tuota intoa kesti siihen asti kun Pihla oli 6kk, sen jälkeen en enää kovin usein siitä sellaisia "virallisia" rakennekuvia ottanut. En kuitenkaan poistanut kansiota, vaan heittelin sinne sittemmin myös mm. liikekuvia - näkeehän niissäkin jonkinlaista kehitystä.

Ja koska Pihlankin kansio on tuollainen monenlaisten kuvien sekasotku nykyään, niin ajattelin että miksen voisi noille kahdelle muullekin koota samanlaiset!

Päivitetty katsaus huoltotoimenpiteisiin

9. helmikuuta 2018


Tulevaisuus häikäisee...

Edellisen kerran olen jaaritellut hoitojutut tarkemmin läpi vuonna 2015. Tässäpä nyt päivitetyt listat: mitä tehdään ja kuinka usein, mikä sujuu, missä on parannettavaa...

Tammikuun tiivistelmä

31. tammikuuta 2018

(Postaus lisätty ajastuksella jälkeenpäin koska idea tuli jälkeenpäin!)




- Päästin pitkin hampain irti joulufiilistelystä
- Sää oli oikeasti talvinen! LUNTA JA PAKKASTA❤ ja vain hyvin vähän ällöjä plussakelejä
- Yllä olevasta syystä ulkona oli hyvin nättiä ja siellä sai hyviä kuviakin otettua
- Kissatkin kävivät valjastelemassa ulkona
- Pajulle löytyi vihdoin kunnon talvitakki, Pomppa
- Reissu Paukanevalle
- Peppi kävi uudestaan lääkärissä, tissipattitilanteen lisäselvittelyä
- Kyseinen pattitilanne ja kaikki siihen liittyvä stressasi reippaasti
- Blogin kannalta vuosi alkoi hyvin, on ylipäätään hengissä ja postauksia tuli montakin
- Löysin tänne myös kivan ulkoasupohjan

Toinen mielipide

29. tammikuuta 2018


On vierähtänyt yli kuukausi siitä, kun vein Peppiä ellille näytille sen yhden tisun sisällä havaitsemani patin takia.

Sain tuolloin lääkäriltä simppelit toimintaohjeet jatkoa varten, mutta olen ylimurehtinut ne mielessäni ihan solmuun. Ahdisti ja tuli sellainen olo että jotainhan tässä pitää tehdä vaikkei patti ole oman arvioni mukaan kasvanut mihinkään suuntaan, mutta mikä olisi paras seuraava askel? Pitäisikö koira mätkäistä suoraan leikkauspöydälle, vai olisiko parempi vielä tutkia lisää ennen kuin aletaan skalpelli kourassa hutkimaan?
Ja jos leikkaukseen päädyn, niin poistatanko pelkästään patit vai pitäisikö pyytää steriloinnin sisältävä "yhdistelmäleikkaus"? Pepin juoksurytmin huomioiden vasta ensi kuussa olisi paras/turvallisin aika sterkkaukselle..

Viestittelin tutun ell-klinikan väen kanssa ja tulin siihen tulokseen, että lisätutkimuksia on tehtävä ennen leikkauspäätöstä. Varasin ajan viestittelyn kohteena olleelle klinikalle, tarkoitus oli että otetaan uusi käsikopelointikierros sekä röntgenkuvat Peevin keuhkoista jotta nähdään, onko siellä etäpesäkkeitä (mikäli niitä olisi, leikkaus olisi täysin turha: koiralla kun ei juuri ole toivoa enää siinä vaiheessa).

Round 2 käynnistyi.

Ensinnäkin me ei lääkärin kanssa meinattu löytää sitä pattia.. Tässä kuukauden aikana kun olen varovaisesti sitä tunnustellut, se tosiaan on välillä ihan tyystin hukassa ja välillä osuu käteen heti. Ihan ihme juttu.

Lopulta se löytyi, ja lääkäri totesi että hän ei ole ihan vakuuttunut että kyseessä on kasvain laisinkaan. Hän itse käytti siitä mieluummin sanaa kovettuma. Hänen arvionsa mukaan se ei edes ollut herneen kokoinen vaan pienempi - olisiko se kutistunut? Tämän patin läheltä löytyi myös toinen, vielä pienempi kovettuma.

Röntgenkuvia ei lopulta otettu ollenkaan. Lääkärin mukaan se olisi silkkaa rahan haaskausta, koska jos nämä pikku patit olisivatkin kasvaimia, niiden lähettämät etäpesäkkeet olisivat niin pikkuruisia ettei rtgkuvissa näkyisi niistä jälkeäkään. Ja koska Pepin vointi on kaikin puolin hyvä/normaali eikä sillä ole esiintynyt minkäänlaisia keuhko-ongelmiin viittaavia oireita, ei ole juuri syytä epäillä että siellä mitään olisi.

Toki jos olisin vielä ihan ehdottomasti sen halunnut kuvauttaa, niin totta kai se olisi onnistunut - mutta ei jäänyt yhtään sellainen olo että siihen kannattaisi ryhtyä ainakaan tässä vaiheessa.

Erillistä pattien poistoleikkausta hän ei myöskään suositellut tehtäväksi ainakaan vielä, juurikin siksi että ne ovat niin pieniä ja epämääräisiä: hankalia poistaa. Pitää myös miettiä että onko näiden pikku pattien poisto leikkauksen mahdollisten riskien arvoista?

Lopulta päädyttiin aika samanlaisiin tunnelmiin kuin sen ekan lääkärikatsauksen jälkeen: pattia/patteja pitää edelleen seurailla, ja mikäli kasvua (varsinkin nopeaa kasvua) tapahtuu kummankaan kohdalla, on aika ottaa järeämmät keinot käyttöön (röntgenkuvat, mahdollinen poistoleikkaus jne.). Sterilointia hänkin suositteli, pattien poiston kera tai ilman.

Peppi käyttäytyi taas nätisti ja oli oma rauhallinen itsensä. Lopuksi Peppiina yritti moiskauttaa ylläripusun lääkärin poskelle, mutta hänellä on varmaan tällaisesta niin paljon kokemusta että ehti väistämään kieltä juuri ajoissa! 😂

Nättiä

23. tammikuuta 2018









Vuoden eka Paukanevareissu. Kuvasinkohan tarpeeksi?! Menossa mukana Käpy ja Waltteri.

Tämä blogi on täynnä säävalitusta, joten tässä hieman lisää säähehkutusta ikään kuin tasaamaan tilannetta: tämä vuoden alku on tarjoillut niin huikean hienoa Winter Wonderland-tunnelmaa päivästä toiseen, että ihan tässä liikuttuu! Ai että me ollaan nautittu tästä (tai ainakin mä ja Pihla ollaan..). 😍
Pikkuisen on erilaiset maisemat kuin viime vuonna samoihin aikoihin.

Lupaan kestää tulevat vesikelipäivät marisematta kiitokseksi tästä.
...Mistä saisin KIITOS, TAMMIKUU 2018-paidan?
Free Blogger Design Made By The Dutch Lady Designs