22. marraskuuta 2017

Mökkilife: Extreme Edition





Tutulle mökille menokin voi tuntua varsinaiselta eräseikkailulta jos sinne menee näin talven kynnyksellä..
Myöhäisin ajankohta jolloin oon itse ollut mökkeilemässä on ollut elokuun loppua, joten nyt oli vähän erilainen meininki siihen verrattuna.

Reitti mökille oli vaivalloisempi kulkea, eikä voitu käyttää venettä tavaroiden kuljettamiseen kun järvi oli jotenkin päässyt jäätymään just sen verran ettei soutamaan pystynyt. Perillä alkoi pönttöuunin ruokkiminen ja tuskallisen hitaalta tuntuva lämpenemisen odottelu (tämä mökki on siis sähkötön).
Ei pakkasta ollut paljoa missään vaiheessa, mutta se vähäkin aiheuttaa vilunväristyksiä kun on taas tottunut plussakeleihin eikä ole tullut hengailtua vallitsevassa kylmyydessä noin kauan putkeen.

Huumori meinasi loppua jossain vaiheessa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun saatiin murua rinnan alle ja mökki lähti lämpenemään kunnolla. Ei lopulta tarvinnut edes nukkua villapaidat päällä, koiriltakin otettiin paidat pois ettei tule liian kuuma!

Selvittiinpäs! 😅 Omanlaisensa kokemus tuokin.
Ja itseasiassa vaikka vasta tänään sieltä kotiuduttiin, niin nyt jo aika kultaa muistoja ja mietin että voi kun olisi kiva mennä sinne uudestaan talvella niin, että olisi kunnolla lunta maassa.. 😍

Raahasin kamerankin mukaan, mutta mökillä ei vaan tullut kuvattua sillä. Jotta en olisi sitä ihan turhaan ottanut reissuun, pysähdyttiin kotimatkalla yhden pellon kohdalla ja räpsäisin siellä nämä:





1. marraskuuta 2017

Erikoispostaus: vajavainen bannerimuistelotuokio

Mulla on meneillään projekti nimeltä "laita kaikenlaiset vanhat tekeleet esille/säilöön nettiin" ja ajattelin sisällyttää siihen myös tämän blogin bannerit.

Niinpä sitten hain bannereita kahdelta koneelta + netin syövereistä ja tein niistä kollaaseja. Oli muuten yllättävän työlästä hommaa.

Kun seuraavana päivänä meinasin laittaa postauksen kokoon, ei tämä kollaasit sisältänyt kone auennut enää. Kovalevy oli poksahtanut perusteellisesti rikki (tai ehkä joku ammattilaisnörtti voi sen vielä pelastaa, mutta just nyt ei kiinnosta monen sadan euron korjausoperaatiot jotka ei välttämättä edes auta). Kaikki tärkeät valokuvat ja piirrokset ovat turvassa, mutta en mä vanhoja bannereita ole pitänyt niin tärkeänä että niistä kaikista olisi varmuuskopiot jossain.

Lievästi sanottuna turhauttava tilanne. Teki mieli heittää koko postausidea roskiin, mutta en antanut periksi vaan väänsin uudet kollaasit! Näistä nyt sitten vaan valitettavasti puuttuu ne bannerit jotka on jumissa siellä rikkinäisellä kovolla.

Alkuperäiset kollaasit oli nätisti aikajärjestyksessä, nämä kasasin niin nopeasti että eri aikakaudet meni vähän sekaisin.

Näitä pikkukuvia klikkaamalla näkee bannerit isompina. Jaarittelu jatkuu kuvien alla!




Blogin ihan ensimmäistä banneria en löytänyt, mutta muistan että se oli tämä kuva jota oli vähän rajattu ja läntätty joku Insta-filtteriä muistuttava sinertävä väri päälle.
Banneri #2 on sentään tallella, se on tuolla ylärivin vasemmassa kollaasissa, tuo mustavalkoinen tekstitön jossa on monta Pepin lärvikuvaa vierekkäin.

Blogin nimi oli aluksi "koikkiloikki" joka tuli jostain Pepin lempinimestä. Jossain vaiheessa kyllästyin siihen ja sitten blogilla ei pitkään aikaan ollut mitään nimeä, vaan kirjoittelin bannereihin jotain randomia vaan tyhjän tilan täytteeksi. Tuo joissain bannereissa näkyvä "Piina" tuli myös Pepin lempinimestä, Peppiina.
Blogin nykyinen nimi tuli kuvioihin... 2014...?

Ai että kun oli kiva selata näitä, vaikka harmittaakin että osa jäi puuttumaan.
Nykyään koirablogiharrastelu on vähän väsähtänyttä (omalla kohdalla ja tuntuu että yleisestikin on melko hiljaista tällä hetkellä), mutta näistä muistuu mieleen kuinka kivaa tämä oli joskus silloin wanhoina hyvinä aikoina.

Voi olla että päivittelen tätä postausta sitä mukaa kun bannereita jää lisää "eläkkeelle" ja/tai jos saan jotenkin ne loput sieltä kovonraadosta ulos.

28. lokakuuta 2017

Nyt on kunnollista


Kappas vain, tulihan sitä lunta! Ja paljonkin. Tästä nyt tuleville vuosille mallia: TÄLTÄ näyttää kunnon ensilumi.

Nyt tulee taas sateinen sulatusaalto, mutta otettiin tästä lumesta ilo irti parhaamme mukaan (no, mä ja tytöt ainakin, Paju ei hirveästi arvosta lunta tällä hetkellä). Kyllä tämä raikas tuulahdus taas latasi akkuja ja piristi, nyt jaksaa taas jonkin aikaa rämpiä mutaliejussa uutta lumikerrosta odotellen..

Perhanan Paju muuten hukkasi tuon esim. edellisen postauksen kuvissa näkyvän keltaisen paidan. 😭 Ipana ei tosiaan ole ollut kovin innoissaan talven paluusta ja sen takia se on lenkeillä kulkenut mun takana angstisena.. Erään lenkin aikana se oli sitten jossain vaiheessa rimpuillut itsensä siitä paidasta ulos, enkä huomannut kun se kipitti siellä mun takana (tosi sulavin liikkein on riisuutunut kun ei ole tuntunut mitään nykimistä hihnassa tms.). Vaikka menin etsimään sitä heti, niin ei näkynyt missään, se oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Joku varmaan ehti nappaaman sen itselleen? Höh. 😡

Niin joo, keksin sille meidän instatunnukselle uuden nimen tovi sitten, se on nyt @thehoundstooththree!
Sopii kivasti blogin kanssa yhteen.



25. lokakuuta 2017

Lunta odotellessa


- Huomennahan pitäisi sataa lunta koko maahan. Se olisi mahtavaa, mutta uskon vasta kun näen lunta tulevan.. On aiemminkin ollut näitä uutisia tyyliin "RAIVOKAS LUMIMYRSKY PEITTÄÄ KOKO SUOMEN ALLEEN!" ja sitten täälläpäin ei hitto vie tipu taivaalta hiutaleen hiutaletta.

- Pajulle pitäisi ostaa talvitakki, se siltä puuttuu vielä. Halusin sillekin Pompan, mutta riepoo se, että noin pienelle otukselle kasattu takki maksaa melkein yhtä paljon kuin Pepin kokoinen kaapu! Pomppa ei varmaankaan ole ainoa merkki jolla hinnoittelu menee tähän tyyliin, mutta otin sen nyt esimerkiksi kun sitä Pajulle harkitsin.
Luulisi, että kun materiaaleja on kulunut reippaasti vähemmän, olisi hintakin pienempi.. Mutta eii.
Jatkan hintavertailua, mutta tietysti takissa pitää olla laatuakin jotta penska tarkenee.

- Epäreilusti hinnoiteltuja koirantakkejakin enemmän mua ärsyttää nyt taas ihmiset jotka ei käytä minkäänlaisia heijastimia/valoja itsellään ja koirillaan ulkoillessaan tuolla hämärässä.. Ja sen lisäksi näillä tyypeillä on usein vielä mahdollisimman tummat vaatteet jotta varmasti sulautuvat tuonne huonosti valaistujen lenkkireittien pimeyteen! Aargh!
Ei ole niin helevetin vaikeaa laittaa jotain hohtavaa ylleen. Eikä heijastimissa ole mitään noloa! Mä kannan heijastinliiviäni ylpeydellä, samoin nuo koirat.

- Pakollinen juoksupäivitys: molemmilla ämmillä on juoksut päällä, Pepillä alkoi taas viikkoa myöhemmin kuin Pihlalla.

26. syyskuuta 2017

Kuvasatoa


Eipä tässä taas mitään suuria uutisia ole kerrottavana, kunhan nyt kuvia halusin postata jotta blogi pysyy edes jotenkuten hengissä.
Normaalia arkea elellään ja kovasti odotellaan että koska päästään/päästäänkö sänkipeltoilemaan.. Täällähän taas vaihteeksi kylmyys ja sateet lykkää peltojen parturointia.

Pari sekalaista juttua:
- Pajun iho-ongelmat on saatu kesytettyä. Sopiva ruokavalio on koostettu kesän eliminaatiokuurien tulosten perusteella. Penska pystyy jopa syömään nappulaa!
- Oon nyt vasta innostunut Instan Stories-ominaisuudesta ja nykyään sinne tulee heitettyä sellaisia kännykkäräpsyjä joilla ei halua feediä sotkea. Meidän tilin nimi on vähän vaihtunut (@pihpeppaj) ja tulee vaihtumaan vielä uudestaankin kunhan vaan keksin jonkin uuden, paremman nimen..

Pajun uusi pimeiden aamu/iltalenkkien varustus:


...Eli heijastinhuivipanta ja vilkkuva valoriipus. Näiden lisäksi on myös heijastinvaljaat.
Oli hankalaa löytää riipus jossa olisi lyhyt tuo kiinnitysrinkula, liian pitkällä ketjulla varustettu valo kun olisi ollut Pajun tiellä sen liikkuessa.

Uudet vapaastijökötyskroppakuvat kaikista:

6v 8kk


4v 4kk


1v 1kk

Ruoantestaushommia


Mulla on ollut kauhea kriisi tämän uuden kotimaisen nappulan suhteen: toisaalta kotimaisuus on mahtava asia jota haluaa tukea, mutta sitten taas tämän sapuskan sisältö ei tehnyt suurta vaikutusta. No, ostin nyt ainakin tämän yhden säkillisen tytöille kokeiluun vihdoin ja viimein.

Vasta muutamia päiviä tätä on lapattu kippoon lihojen kylkeen, ja hyvin se ainakin maistuu (tai no, Pihla skippaa aterian välillä, mutta se tekee samaa muunkin ruoan kanssa). Heti kun kaadoin pussin sisällön säilytyskippoon, menivät tytöt haistelemaan sitä todella kiinnostuneina.

Monet tätä koirilleen syöttäneet ovat valittaneet jätösmäärän kasvusta, mutta itse en ole joutunut keräämään sen enempää sontaa kuin aiemminkaan. Vaikuttaisi siis siltä että mun koirille tämä ei ole läpipaskottavaa tavaraa.

Kännykkäkuvia muuten vaan


 
Template Base by Blogger Candy